keskiviikko 8. elokuuta 2012

Kuinka Vuodatus valmistui.

Joku kerran pyysi minulta "Ratsastus historiani" postausta. Ajattelin, että saattaisi videosta/postauksesta tulla melkoisen angst tai sitten totaallisen tylsä. Siirsin ajatuksen kumminkin taka-alalle muistiin jos jotakin aiheeseen liittyvää ilmenisi.

Äidin luona Vihdissä päädyin sitten jostain syystä vaatehuoneeseen selailemaan vanhoja valokuvia joita oli melkoinen kasa. Nostalgia valtasi minut sekä koko tilan joten päätin jatkaa kuvien katselua kotona ja nappasin koko kuvalaukun mukaani. Matkalla kotiin mietin menneisyyttäni. Teen sitä harvoin ja olenkin lähestulkoon deletoinut kaikki muistot lapsuudesta ja nuoruudesta. Kuvat ja vanha ratsastuspäiväkirja kumminkin toivat joitakin asioita mieleen.

Matkaan minulla kotiin menee yli kaksi tuntia ja siinä samalla ajellessa kuuntelin Dire Stratesia. Siellä kiinnitin huomioni herkkään kappaleeseen nimeltä "private investigation". Olisiko siitä raaka suomennos "yksitysiestivän tutkinta." Kappale sopi mielestäni henkilökohtaiseen matkaani menneiden muistelossa mainiosti. Siinä ajellessa sitten alkoi video ratsastushistoriasta selkeentyä siihen malliin, että pakko se oli toteuttaa.

Kello oli jo kymmenen illalla kun pääsin kotiin mutta inspiraationpuuskassa ryhdyin heti videon tekoon. Puhuin höpinät nauhalle ja kuvasin tarvittavaa täytemateriaalia. Käytin apunani vanhaa ratsastuspäiväkirjaa jota lukiessa sain todetta useaan kertaan, että sitä on osannutkin olla tyhmä! 
Maran muisteleminen oli vielä ratsastuskouluaikojakin hankalampaa ja kun lopetin yhden maissa yöllä videon työstämisen olin henkisesti ihan mustelmilla.
Paljon jätin suosiolla pois tarinasta. Esimerkiksi ratsastusrippikoulun Alavuden ratsastuskoululla. Äläkää käsittäkö väärin! Siellä oli huippu hauskaa, voin puhtain sydämin suositella kaikille, mutta jotakin oli karsittava tai videosta olisi tullut vielä pidempi ja sitkeimmätkään eivät sitä jaksaisi katsoa.

Aamulla olin taas innokas ja kuuntelin huolella mitä olin tietokoneelle saanut. Kuviakin olin valikoinut edellisenä ehtoona joten sotkaisin pyörällä äkkiä keskustaan skannailemaan niitä.  Itse kun en tarvittavaa laitetta omista.

Pohdin pitkään ja monelta kantilta laittaisinko laulusta suomennokset. Päädyin laittamaan sillä laulu kertoi hyvin paljon tunteistani ja ajatuksistani. Tiesin kumminkin että monet blogini lukijoista ja videoiden katsojista ovat melko nuoria ja eivät kunnolla ymmärrä vielä Englantia ja minusta tuntui, että he menettäisivät jotai oleellista videosta jos eivät ymmärtäisi laulun sanoja. Tiedä sitten pitääkö se paikkansa...

Kas kummaa. Tekstistä tuli pitkä kuin nälkävuosi! Sama vika kuin itse videossa. Kunnioitusta tippuu minulta jokaiselle joka jaksaa lukea tämän tai katsoa videon loppuun saakka!

 

13 kommenttia:

  1. Tästä tuli ihan hirrmuisen kiva, vaikka haikea olikin Maran kuoleman takia.

    Kymmenen minuuttia ei tuntunut kymmeneltä minuutilta, olin niin uppoutunut kuuntelemaan sun selitystäsi ratsastushistoriastasi ja katselemaan videoita sekä kuvia! :D

    Ja musa oli kiva lisä, ettei ollut vain pelkkää puhetta, totta puhuen en olisi edes tajunnut kuunnella musan sanoja sen tarkemmin jos et olisi niistä mitään maininnut tai laittanut tekstitystä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa että (ilmeisesti aika moni) on jaksanu kattoa tän loppuun! Kiitoksia kommentista! :)

      Poista
  2. Aivan ihana video! Samaa sanon kuin Jaana: "Kymmenen minuuttia ei tuntunut kymmeneltä minuutilta".

    Itku pääsi kun kerroit Marasta. Tuli itsellekin mieleen että joskus koittaa se päivä, kun minunkin on rakkaasta hevosestani luovuttava.

    Tosi kiva idea kertoa videon muodossa ratsastushistoriasi. Mutta mitäpä muuta sinulta voisi odottaa - kaikissa videoissasi on niin hienoja ideoita ettei kuka tahansa niitä voi keksiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voih, kiitoksia kauniista kommentista! Tällasten saaminen aina piristää. :3

      Poista
  3. Yhdyn muihin. Tarinaan oli helppo tulla mukaan. Surullinenkin video oli, tuli tippa jos useampikin silmään kun kerroit Marasta. Olisin jaksanut jopa katsoa pidempään, mutta ihan hyvä ettei tuon pidemp, koska uskon ettei kaikki olisi jaksanut katsoa sitä. Kävinkin jo youtubessa videota kehumassa. :) Ja oli kyllä mahtava idea ja hienosti toteutettu, kuten kaikki videosi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia ystävällisestä kommentista. :) Tosiaan olishan tässä ollu hevosetelusta vaikka mitä jaariteltavaa, mutta parempi pysyä vaan pääkohdissa.

      Poista
  4. No ohops, eksyin blogiisi toisen seurailemani blogin kautta ja aloin yön pimeinä tunteina katselemaan videota ratsastushistoriasta. Yllätyksekseni siellä oli tuttuja maisemia ja tuttu Anais-ponikin mainittu, sinutkin tunnistin kuvista. Saman hevospellon reunalla lapsena asustelin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho! Nyt kyllä alkoi kiinnostamaan kuka olet! :D

      Poista
  5. tiedä sitten muistatko, mutta Tituna minut tunnettiin

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tokihan mä sut muistan! Asuit siellä päädyssä. :) Lisää mut fb kaveriks jos haluat.

      Poista
  6. Olipas ihana ja koskettava video :)

    VastaaPoista