maanantai 12. tammikuuta 2015

Kisavideoita ja kisa-ajatuksia.

Tosi kumma juttu! Blogitalli innosti minua kirjoittamaan jo toisen postauksen haasteeseensa! Jopa sellaiselta aihealueelta josta ajattelin muutama viikko sitten jo kirjottaa. Ratsastuskilpailuista. En toki aikonut haasteen tavoin kirjoittaa kisojen iloista ja suruista vaan lähinnä kisavideoista, mutta kun huomasin, että tästä haasteaiheestakin sanottavaa löytyy niin pakkohan sitä on kirjoittaa! Haasteen löydät seuraavasta linkistä http://toimitus.blogitalli.fi/2015/01/viikon-blogihaaste-kisakokemukset.html#more ja osallistuminen on vapaata joka blogille. :)


Aloitan yhdellä omasta mielestä onnistuneimmalla videollani joka kertoo tavallaan kisaamisen molemista puolista. Näkyykö se ruudun toisellekkin puolelle?


Ponin omistajana mutta ei kisaajana (ääk... oonko mä poniäiti?!) kisojen tyhmiä puolia on pudotukset. Ei ne puomien vaan ratsastajan... Tavallaan hävettää oman ponin puolesta kun se on niin aasi.  (Joo, joo. Tiedän ettei se oikeasti ole.) Yksissäkin kisoissa ratsastaja tippui 50cm luokan aikana kolme kertaa ja lopulta kuuluttaja hihitteli ratsastajan noustessa kuraisena kyytiin, että "koeta nyt pysyä siellä vielä noi kaksi viimeistä estettä." Joku tuosta olisi ehkä voinut loukkaantuakin, mutta ratsastaja vain naureskeli ja pysyi viimeiset esteet kyydissä! Tavallaan tuossa oli myös se kisojen kiva puoli. En huomannut yleisön tai muiden kisaajien olevan vahingoniloisia tai pällikommentoivan vaan he olivat ihan aidosti kannustavia ja taputtivat reippaasti kun ratsukko lopulta suoritti radan. Niin kuin kuuluisikin.

Nauhalta napattu kuva Riinasta ja Kossusta Haapahuhdan tallilta 2009.
Niitä negatiivisia puolia on kun monesti olen kentän laidalla kuvaillessani kuullut todella tylyä kritiikkiä ratsastajista. Ihan pikkulasten luokissa pikkutalleilla on vielä kiva henki, mutta heti isommissa alkaa useilla naljailu. En huomaa näitä kuvatessa kun keskityn omaan hommaan niin vahvasti, mutta koska kamerani on lähes kokoajan päällä niin kuulkaas se dorkailu jää nauhalle. Videokamera, toisin kuin valokuvakamera on melkoisen herkkä poimimaan lähistön räpätystä.
Itselläni on kovat suorituspaineet ratsastaessa. En kykene keskittymään kunnolla ratsastukseen vaikka vain kotikentällä olisi joku katsomassa, kisat eivät tule siis kysymykseenkään ja minulla on suuri kunnioitus kisaajen rohkeutta kohtaan! En siis ymmärrä ollenkaan miten joku kehtaa ilkeästi kentän laidalta murjoa toisen suorituksen varsinkin harjoitusluokissa. Moukkamaista käytöstä.

Toinen nauhalle tarttunut typerysporukka ovat huonot häviäjät. Ei ole ihan yksi eikä kaksi kertaa kun kotona koneella kuuntelen kaverille katkerasti purettuja valittuja selityksiä. Saahan sitä purkaa turhautuneisuuttaan niin se paha mielikin katoaa helpommin, mutta yleensä syy voiton valumiseen näpeistä on satulan päällä eikä tuomarissa, ratahenkilöstössä, kanssakisaajissa tai hevosessa. Tämä ei koske vain ratsastajia, vaan myös joitakin hevosenomistajia ikävä kyllä.

Viivi ja Komeetta Porin tallilla 2012. Kuvaja Kirsi Kellokangas.
Koska itselläni on enemmän kokemusta harjoituskisoissa kuvaamisesta niin väittäisin, että parhaimmillaan kisat ovat kun paikalla on kannustava tunnelma kaikille ratsukoille. Ihan niille aloittelijoille puomi- ja raviluokassa sekä hiukan kehittyneemmille. Tämä lähtee ihmisistä itsestään tietysti. Paha tuuli leviää joukossa helposti, mutta onneksi myös hyvä tunnelma. On ilo katsoa iloisia ratsastajia ja tyytyväisiä heppoja.

Riina ja Kossu Viasvedellä 2009 hevoskokoisen voittoloimen kanssa. :)
Seuraavassa videossa koetin keskittyä kuvatessakin juuri tuohon iloon ja sen mukana tulevaan kauneuteen. Pätkässä on sekaisin raviluokasta lähtien kaikenlaista kamaa ja vaikka istunta tai hevosen muoto ei ole ihan oikein ratsukoilla niin useimmat hevosista näyttävät todella rennoilta ja tyytyväisiltä. Ratsastajat ovat keskittyneiltä ja yrittävät selkeästi parastaan. Sen enempää ei voi vaatia mutta se riittää omasta mielestäni hyvään suoritukseen. 


Kannustusta minulta kaikille rohkeille kisaajille ja ensi kesänä tulen taas väijymään tuhmasuisia kriitikkoja kentän laidalle mikrofoonini kanssa. Teitä on varoitettu! :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti